Exhibitions

Petri Eskelinen

Petri Eskelisen interaktiivisten ja keksintöjä muistuttavien veistosten lähtökohtina ovat usein tekniset kokeilut ja liike. Hän käyttää puuta ja vaneria mekaanisissa teoksissaan inhimillistävänä tekijänä. Ihmisen oma läsnäolo herättää teoksen hetkeksi henkiin. -Minusta on mielenkiintoista, kuinka ja miten tulkitsemme jonkun asian eläväksi. Mielestäni oleellinen asia siinä on sattumanvaraisuus. Sähköllä käyvästä moottoristahan sellaista ei löydy, sanoo Petri. Katsoja saa olla oleellinen osa teosta ihan konkreettisesti. Liikkuvia veistoksia on lupa – ja toivottavaa – kokeilla ja liikutella. Petri Eskelinen ei halua hyödyntää sähköä, koska silloin teoksesta tulisi liian robottimainen ja ehkä pelottavakin. Hän ei myöskään halua käyttää metallisia osia, koska silloin teosta olisi huomattavasti vaikeampi lähestyä. Analoginen liike, mekaaniset prosessit viehättävät kuvanveistäjää enemmän kuin digitaalisesti moottoreilla ja antureilla tehdyt ratkaisut. Halaamisen mekaniikka -teos opettaa halaamaan ilman toista ihmistä. Katsojan täytyy luottaa teokseen ja nojata kehonsa teoksen rakenteeseen, jolloin hän yltää käsillään vipujen kahvoihin. Näitä kahvoja kääntämällä, samaan tapaan kuin toista ihmistä halaamalla, kääntyvät teoksen ‘käsivarret’ kolmesta nivelestä, kuten ihmisen kädetkin. Mekanismi toistaa katsojan käsien liikkeet katsojan selälle käänteisesti. Teoksessa ei ole sähköä. Lukija ja kuuntelija -teos perustuu ideaan lattiasta äänilevyn kaltaisena pintana, joka on tallentanut rakennuksen historiaa käyttäjien kulutuksen muodossa. Puiset neulat ja vahvistimet antavat käyttäjän liikuttaa rakennelmaa ympäriinsä ja tutkia lattiasta löytyviä ääniä. Toisinaan äänet muodostavat jopa sointuja. Pintojen väli kädellesi -teos on saanut inspiraationsa elokuvan Harold & Maude (1971) kohtauksesta viettelevästä abstraktista veistoksesta. Teoksen tekniikka on yksinkertaisinta mahdollista. Katsoja voi työntää kätensä joustavien ohutvanerien väliin. Katutason vitriinissä on esillä yksityiskohta teoksesta Biomassa. Petri Eskelinen on Rovaniemellä 1975 syntynyt kuvanveistäjä, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Petri valmistui Kuvataideakatemian kuvanveiston osastolta 2006. Hän on osallistunut lukuisiin yksityis-, yhteis- ja ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Julkisia teoksia mm. Napatutkija, vuodelta 2018 Helsingin uudessa lastensairaalassa. Kotimyrsky-teos on esillä Myrsky, Tiede- ja taide -yhteisnäyttelyssä Suomen Metsämuseo Lustossa 12.1.2020 asti. www.petrieskelinen.net www.facebook.com/peskelinen Instagramissa: petreske TEOKSET Halaamisen mekaniikka Puu ja metalli, 120 x 100 x 140 cm, 2014 Hinta 7.000,- Lukija ja kuuntelija 100 x 100 x 180 cm, puu ja metalli, 2015 Hinta 7.000,- Pintojen väli kädellesi Puu, 2016 Hinta 1.700,- Katutason vitriinissä Yksityiskohta Petri Eskelisen teoksesta Biomassa 2019

Juha Sääski

– Häpeä on yksi ihmisen perustunteista joka liittyy mm. yksilön elossa säilymiseen. Häpeän pelko on estänyt käyttäytymistä, joka olisi johtanut hylkäämiseen ja yhteisön ulkopuolelle karkottamiseen. Maalauksissani häpeä näyttäytyy mm. sosiaalisten ilmiöiden ja perinteisten sukupuoliroolimallien välityksellä. Häpeän käsite muuttuu jatkuvasti; asiat joita pidettiin häpeällisinä pari- kolmekymmentä vuotta sitten eivät sitä enää tänään välttämättä ole. Häpeällisten asioiden salaamisesta ja piilottelusta on siirrytty jopa häpeän julkistamiseen. Muiden tekijöiden ohella mm. tosi-TV-formaatit ovat vaikuttaneet kulttuuriseen muutokseen. Joissakin maalauksissani häpeällistä on poliittisen vallan väärinkäyttö, ja se kuinka olemme antaneet yhteiskuntiemme muuttua talouden ehdoilla, ihmisarvon ja luonnon kustannuksella. Häpeän pelko voi johtaa myös kohtuuttomaan oman elämän kaventamiseen (mitä ne muut ajattelevat!). Rajoitettu määrä huumoria ja komiikkaa toimii teoksissani etäännyttävänä elementtinä ja toivon symbolina, ja parodian avulla pyrin saamaan todellisuuden luonteen selkeämmin näkyviin. Metaforien, surrealististen ja absurdien assosiaatioiden avulla asioiden eri puolet ja keskinäiset suhteet näyttäytyvät paljaampina mutta eivät kuitenkaan ole liian kaukana todellisuudesta. Komediallisiin elementteihin sisällytän kliseitä ja naiiviuksia, joilla pyrin saamaan asioihin uuden, mutta ei liian vitsikkään pilailevan näkökulman mikä tuhoaisi sisällölliset pyrkimykset. Yhdistän maalauksissani tragikoomisia, ristiriitaisia elementtejä ilmaistakseni ihmiselämän paradoksaalisuutta. Charlie Chaplinin sanoin: ”Elämä on traagista läheltä katsottuna mutta komediaa kauempaa tarkasteltuna”. -Juha Sääski, Åminneforsissa 30.7. 2019 Juha Sääski (s. 1952) on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka valmistui Suomen Taideakatemian koulusta, nyk. Kuvataideakatemia 1977. Hän asuu ja työskentelee Åminneforsissa. Juha Sääski on osallistunut lukuisiin yksityis- ja yhteis- ja ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Taiteen tekeminen merkitsee hänelle ihmisten maailmassa mukana olemista omalla sanattomalla kommunikaatiolla, luottamalla ihmisen esiverbaaliseen tasoon, kykyyn tulkita ja kokea merkityksiä sanattomalla, kuvallisella tasolla. www.juha-saaski.fi www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi Instagramissa: juhasaaski TEOKSET Miehen häpeä Öljy kankaalle, 150 x 300 cm, 2015 9.000,- Häpeällistä 1 Öljy kankaalle, 120 x 140 cm, 2014-18 5.000,- Katujen risteys Öljy kankaalle, 120 x 150 cm, 2019 6.000,- Häpeällistä 6 Öljy kankaalle, 130 x 150 cm, 2018-19 6.000,- Häpeällistä 5 Öljy kankaalle, 120 x 100 cm, 2016 3.900,- Teoskuvat: Juha Sääski